Suklaapossu

Maitojauhepussin tuhoaminen jatkui jälleen.. Tällä kertaa halusin tehdä jälleen suklaisen kakkupohjan, sillä edellinen munaton versio oli makunsa puolesta niin ihanan suklainen ja kostea. Tuo kaakaokermaa sisältävä kakku oli kuitenkin hieman kupera, ja nyt teinkin kakusta tasaisemman. Ohjeessa on otettu myös hieman mallia mielettömän mehevästä suklaakakkupohjasta. Uuh ja aah. Kinuskikuorrutteella ja kirpeillä puolukoilla höystettynä tästä tuli todellinen namipala! 🙂

Pohjasta tuli tosi hyvä. Yllätyin, kuinka kostea se oli. Miltei niin kostea kuin mehevä suklaakakkupohja. Pohja ei kaivannut lainkaan kostutusta, vaan päällä oleva kinuski ja puolukat riittivät oikein hyvin. Ja ilman niitäkin tätä olisi voinut puputtaa enemmänkin. Kakku voisi toimia myös kahvikakkuna. Makukin oli hyvä, sellainen miedon suklainen. Tai ehkä pikemminkin mukavan kaakaoinen, sillä suklaatahan tässä ei ole.

Päälle laitoin ohuen kerroksen tahmeaa, suolattua kinuskikastiketta. Voih, kuinka kinuski voikaan olla näin hyvää!! Käytin samaa ohjetta kuin Tahmean taatelikakun kinuskipäällisessäkin eli poltettuun sokeriin tehtyä kinuskia. Pieni ripaus suolaa taittaa kinuskin makeutta samalla korostaen sen makua. Tuo ihana suolattu kinuskikastike löytyykin jo blogista erillisenä ohjeen.

Ja jottei kakku ihan överimakeaksi olisi mennyt, ripottelin pinnalle kirpeitä puolukoita tuomaan raikkautta. Tämä oli sellainen pakkaus, että maun puolesta olisin syönyt helposti enemmänkin kuin yhden palan. Kinuskin makeus kuitenkin tyydytti helposti makeanhimon, ja tällä kertaa yksi pala riitti oikein hyvin. Ainut miinus ehkä oli se, että puolukoita olisi voinut olla päällä enemmänkin. Näin kakkua olisi uponnut helposti toinenkin palanen 😉

Tässä vielä ohje kokonaisuudessaan. Jos kaapeista löytyy maitojauhetta, tuota pohjaa kannattaa mielestäni kokeilla. Oli tosi helppo tehdä, sillä aineet sekoitettiin yhdessä kulhossa sekaisin, eikä mitään vatkaimia tai muita ylimääräisiä härpäkkeitä tarvittu. Eli helposti hyvää 🙂

Mehevä suklaakakku kinuskilla ja puolukoilla

n. 23 cm irtopohjavuokaan

Aineet:

2.5 dl vehnäjauhoja

1.25 dl maitojauhetta

1.25 dl (tummaa ruokokide)sokeria

1.25 dl fariinisokeria kevyesti mittaan paineltuna

1.25 dl tummaa kaakaojauhetta

1 rkl vaniljasokeria

1.5 tl leivinjauhetta

0.5 tl soodaa

0.75 tl suolaa

2.5 dl vettä

1 dl juoksevaa rasvaa

2 munaa Päälle:

Suolattua kinuskikastiketta

Pinnalle lisäksi:

(pakaste)puolukoita Ohje:

Sekoita vehnäjauho, maitojauhe, sokerit, kaakaojauhe, sooda, leivinjauhe ja suola keskenään. Mittaa jauhojen päälle vesi, juokseva rasva ja rikotut munat. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Älä sekoittele enempää kuin tarpeen. Kaada taikina samantein voideltuun n. 23 cm irtopohjavuokaan. Tasoita pinta. Paista 180 asteessa n. 30-35 minuuttia, kunnes keskelle kakkua tökättyyn tikkuun ei tartu raakaa taikinaa. Varo paistamasta liikaa, ettei pohja suotta kuivu. Anna kakun jäähtyä vuoassa hetki ennen reunojen irroittamista. Suojaa pohja kelmulla ja anna sen jäähtyä kokonaan.

 Kun pohja on jäähtynyt, tee kinuskipäällinen erillisen ohjeen mukaan. Kaada osa lämpimästä kastikkeesta kakun päälle.

Levitä kastike tasaiseksi kakun päälle ja anna osan kastikkeesta valua reunoilta alas.

Tarjoa loput kakun kanssa. Jos et käytä kerralla kaikkea kastiketta, se säilyy jääkaapissa. Kastike jähmettyy hieman kylmetessään. Lämmitä kastike juoksevaksi ennen tarjoamista.

Ripottele pinnalle vielä puolukoita makusi mukaan.

Siivilöi halutessasi päälle koristeeksi vielä hieman tomusokeria juuri ennen tarjoilua.

Vinkki: * Uunin ovat erilaisia, joten tarkkaile kakkupohjan kypsymistä. Tarkista kypsyys heti, kun kakku tuntuu kädelle kevyesti painteltuna kypsältä. Varo paistamasta liian kauan, jotta pohja ei suotta kuivu. Liian kuivan pohjankin voi toki pelastaa kostuttamalla sitä kevyesti vaikkapa vaniljamaidolla.

 

 

En malttanut olla räpsimättä kuvia, joten tässä vielä muutama kuva ihmeteltäväksi.

 

Ensimmäisen palan maistaminen oli ehkä ”hienoinen” virhe kuvaamista ajatellen, sillä sen jälkeen keskittyminen herpaantui täysin ja kuvaaminen loppui kuin seinään. Nam! 🙂