
Huih, nyt on jo joulukuun toinen pvä, enää kolmisen viikkoa Jouluun! Ajatuksenani oli tehdä blogiin tänä vuonna Joulukalenteri, mutta se jäi aikapulan vuoksi vain haaveeksi. Siitä huolimatta joulukuu on blogissa leivonnan suhteen hyvinkin jouluvoittoinen. Paljastettakoon sen verran, että tulossa on vinkkejä joulun ruokalahjoiksi sekä ainakin kaksi aivan ihanaa jälkiruokakakkua!
Tässä yksi idea vaikkapa lahjaksi. Tai ihan muuten vaan syötäväksi milloin vain. Tein viime vuoden keväällä elämäni ensimmäistä kertaa vaahtokarkkeja. Ne olivat tosi hyvänmakuisia ja ihanan pehmoisia. Ainut miinus oli vaahtokarkeissa olleet kovettuneet sokerinpalaset, mutta nekin olivat tulleet joukkoon vain oman virheen takia; jäähdyttelin karkkeihin käytettävää sokerilientä liian kauan. Noihin karkkeihin tuli kananmunaa ja halusin joskus kokeilla vaahtisten tekemistä myös ilman munaa. Nyt tuli siihen mahdollisuus. Nämä olivat ultrahelppoja ja ihmettelenkin, ettei näitä ole tullut aiemmin tehtyä. Ja maku ja koostumuskin olivat kohdillaan. Melkein kuin kaupan karkkeja, mutta ehkä aavistuksen jopa parempia 😉

Valkuaista sisältäviin vaahtokarkkeihin verrattuna nämä olivat hieman tiiviimpiä, mutta se ei ainakaan itseäni haitannut. Itseasiassa nämä muistuttivat kaupan syömiäni vaahtokarkkeja enemmän kuin pilvimäisemmät kananmunalliset makeiset. Vein jämäpalat töihin maisteltavaksi ja sielläkin tykättiin näistä. Eipä siinä kauaa mennyt, kun kippo oli tyhjä 🙂
Jätin vaahtokarkit ehkä hieman tylsästi valkoisiksi. Karkkeihin saa kuitenkin helposti väriä esim. pastaväreillä. Nämä sopisivat vaikka Jouluna lahjaksi tai muuten vaan tarjolle.
Itse tehdyt vaahtokarkit ilman kananmunaa
Koosta riippuen n. 50-150 karkkia.
Aineet:
3 rkl liivatejauhetta
1.25 dl vettä
1 tl vaniljajauhetta
5 dl sokeria
1 1/2 dl vaaleaa siirappia
1 dl vettä
pastaväriä
Lisäksi:
3 rkl (mansikka)tomusokeria
3 rkl maissitärkkelystä
(+ vaniljasokeria)
Ohje:
Mittaa liivatejauhe ja 1.5 dl kylmää vettä sekä vaniljajauhe metalliseen isoon kulhoon. Sekoita ja jätä odottamaan.
Mittaa 1 dl vettä, sokeri ja siirappi kattilaan. Ups, näin voi käydä kun heiluu kamera toisessa kädessä ja siirappi toisessa, eikä kädet osaa omia hommiaan..

Keitä sokeri-siirappi-vesiseosta sekoittamatta, kunnes lämpötila on 115-117 astetta. Lisää kuuma sokeriseos turvonneen liivatteen sekaan ensin varoen hitaasti sähkövatkaimella sekoittaen.
Kun liivate on liuennut seokseen, vatkaa sähkövatkaimella voimakkaasti vaahdottaen. Jatka vaahdottamista vielä noin 5-10 minuuttia, kunnes seos on noin kolminkertaistunut ja on kiiltävän sitkeää massaa.

Yhdistä keskenään tomusokeri ja maissitärkkelys. Siivilöi osa seoksesta laidallisen n. 25 x 40 cm vuoan pohjalle. Vuoka voi olla myös pienempi, silloin vain palasista tulee paksumpia. Irrottele vaahtokarkkitahna maissitärkkelys-tomusokeriseoksen päälle vuokaan. Tasoita pinta esimerkiksi öljyyn kastetulla nuolijalla. Öljyäminen on tärkeää, sillä muuten massa tarttuu kiinni nuolijaan eikä levity kunnolla. Siivilöi pinnalle loput tomusokeri-maissitärkkelysseoksesta.

Jätä vaahtokarkkimassa huoneenlämpöön hyytymään noin 2-4 tunniksi. Kun seos on hyytynyt leikkaa paloiksi joko tomusokeroidulla veitsellä

tai vaikka eri mallisilla muoteilla.

Kierittele palat vielä vaniljasokeri-maissitärkkelys-(mansikka)tomusokeriseoksessa. Säilytä vaahtokarkit tiiviissä kannellisessa rasiassa. Parhaimmillaan vaahtokarkit ovat viikon sisällä nautittuina.
Vinkit: * Vaahtokarkkien ulkomuotoa tai makua voi muutella mielensä mukaan. Lisää vaniljajauheen sijasta massaan vaikka sitruunan-, limen- tai appelsiinin kuorta. Voisin kuvitella, että myös espressopikakahvijauhe sopisi joukkoon.
* Voit värjätä vaahtokarkit lisäämällä liivate-vesi-seokseen muutaman tipan pastaväriä.
* Mansikkatomusokerissa pyörittely antaa vaahtokarkeille hyvän maun. Tavallistakin tomusokeria voi käyttää, mutta tällöin suosittelisin lisäämään suoraan vaahtokarkkimassaan jotain maustetta, sillä muuten vaahtokarkit jäävät melko miedon makuisiksi. Makuasioita toki tämäkin 🙂
* Jos otat muotilla palasia, jää vaahtokarkkilevystä jäljelle epämääräinen pala. Tuon lopun vaahtokarkkipalan voi hukuttaa vaikkapa helppotekoisiin ja herkullisiin Rocky Road -karkkeihin. Näin tein itsekin ja kylläpäs tuli hyviä!
* Testailin vaahtokarkkien pakastamista. Pidin vaahtikset pakkasessa n. viikon ja olivat tuon jälkeen aivan tuoreen veroisia. Tosin en tiedä, vaikka olisivat säilyneet yhtä hyvin kunnolla suojattuna myös huoneenlämmössä. Vaahtiksen eivät muuten pakkasessakaan jäätyneet koviksi, vaan tuntuivat jäätyneinäkin pehmeiltä. Tosin ne olivat heti pakkasesta otettuina sitkeitä, ja pehmenivät suussa sulaviksi vasta kunnolla lämmettyään.

Leikkelin massasta neliöitä, suorakulmioita, tähtiä ja tällaisia sydämiä.



Jätä kommentti (nimi/nimimerkki sekä sähköpostiosoite. Sähköposti ei tule näkyviin)