Marjapiirakka kermaviilipäällisellä on aivan ihana herkku. Tällä kertaa piirakkaan upposi kesän ensimmäiset punaherukat, jotka kypsyivät yhtäkkiä yllättäen reilu viikko sitten..
Käytiin herukoiden kypsyttyä tyttöjen kanssa poimimassa suuria, hieman jopa makeita marjoja. Nuorempi poimi marjat suoraan omaan suuhunsa, mutta vanhempi auttoi hieman keräämään saalista marjapiirakkaa varten. Kummasti näinkin kirpeät marjat maistuvat suoraan pensaista napsittuna todella hyviltä. Nuorinkaan ei olisi millään malttanut lopettaa puputtamista 🙂 Poimiminen olikin tänä kesänä erityisen mukavaa, kun nokkoset eivät pistelleet eikä muutkaan rikkaruohot haitanneet keräämistä. Alkukesän urakkani pensaiden alla onneksi tuotti tulosta. Muokkasin meinaan pensaiden alustan kuntoon; kitkin rikkaruohot, kaivoin viereisen kirsikkapuun juuriversot pois ja laitoin juurimaton estämään rikkaruohojen takaisin kasvun ja päälle vielä hieman haketta. Vaikka siinä vierähtikin tunti jos toinenkin, niin nyt oli kyllä kivaa, kun ei ollut sitä normaalia rikkaruohoviidakkoa puskaiden alla.
Laitoin tänä vuonna punaherukkapensaiden päälle myös rastasverkon tarpeeksi ajoissa. Punaherukoita tulikin nyt ennätysmäisen paljon, n. 6 litran verran kahdesta pensaasta. Viime vuoden saldo taisi olla reilu 2 litraa, joten parannus on aika hyvä. Mustaviinimarjojen päälle en laittanutkaan tuota verkkoa, kun luulin etteivät linnut ole niistä niin kiinnostuneita. En tiedä oliko asialla linnut vai vaikuttiko alkukesän kylmät kelit, mutta pensaiden marjoista tuhoutui jostain syystä suuri osa jo kukkavaiheessa.. Valkoherukoita sen sijaan tulee taas ihan kivasti, vaikka pensas kasvaakin kirsikkapuun juurella pimeydessä..
Punaherukat ovat mulle lapsuudesta tuttuja marjoja. Kykkiessäni tyttöjen kanssa punaherukkapensailla poimimassa marjoja kulhoon, palasivat lapsuuden muistot vahvasti mieleen. Kun olin pieni, äitini teki usein murotaikinapohjaista marjapiirakkaa, johon tuli kermaviilipäällinen. Piirakassa oli usein marjoina juuri punaherukoita, joskus myös puolukoita. Pensailla mieleni alkoi yhtäkkiä tehdä tuota piirakkaa. Samalla huomasin, etten ole itse tehnyt koskaan juuri sitä piirakkaa. Haluaisin myös lapsilleni tuollaisia samanlaisia ihania muistoja, jossa itsepoimitut marjat päätyvät poimimisen jälkeen johonkin ihanaan piirakkaan.
Ajatuksissa oli koittaa samaa ohjetta kuin omassa lapsuudessanikin, mutta en tapani mukaan malttanut pitää ohjetta täysin identtisenä, vaan lisäilin pohjaan hieman kaurahiutaleita ja tein siitä samalla hieman pehmeämmän laittamalla joukkoon myös maitoa. Olen tosi tyytyväinen noihin muutoksiin. Piirakkapohjasta tuli mukavan pehmoinen, hieman ehkä jopa höttöinen ja kaura maistui siinä mukavasti. Piirakka oli mielestäni tosi hyvää! Samalla kirpeää ja sopivasti makeaa. Seuraavalla (tai sitä seuraavalla) kerralla pitää kyllä koittaa sitä alkuperäisohjettakin.
Käytin pohjaan tummaa ruokosokeria ja se antoi lievän, hieman kinuskisen aromin. Sopi mielestäni hyvin piirakkaan. Sen sijasta voi toki käyttää ihan normaalia sokeriakin.
Punaherukkapiirakka kermaviilipäällisellä n. 26 cm vuokaan
Pohja: 125 g voita tai leivinmargariinia 1 dl tummaa ruokosokeria (tai tavallista) 1 muna 1 dl kaurahiutaleita 1.5 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria 0.5 dl maitoa
Täyte: n. 2.5-3 dl punaherukoita 1 prk (á 200g) kermaviiliä 1 rkl vaniljasokeria 0.5 dl tummaa ruokosokeria 1 muna
Ohje: Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna voimakkaasti vatkaten. Lisää kuivat aineet vuorotellen maidon kanssa kahdessa erässä. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat. Levitä taikina kevyesti voidellut piirakka vuoan pohjalle. Esipaista pohjaa 200 asteessa n. 10-12 minuuttia, kunnes pinta on kiinteytynyt sen verran, että marjat pysyvät sen päälle uppoamatta taikinan sisuksiin.
Tee tällä välin täyte sekoittamalla kermaviili, sokerit ja muna keskenään. Lisää esipaistetun pohjan päälle punaherukat ja levitä päälle kermaviiliseos. Paista piirakkaa 200 asteessa vielä n. 15-20 minuuttia, kunnes päällinen on kiinteytynyt. Anna piirakan jäähtyä. Nautiskele.
Vinkki: * Jos kaipaat makeampaa makua, lisää kermaviilin joukkoon sulatettua valkosuklaata n. 75-100 g. Punaherukan kirpeys on voimakkaimmillaan, jos piirakan nauttii heti jäähdyttyään. Valkosuklaalisä sopisi piirakkaan varmaan todella hyvin tällaisissa ”syödään heti”-tilanteissa. Vaikka maistuu hyvälle myös ilmankin. Seuraavana päivään mennessä maut tasoittuvat, ja happamuus laimenee ja piirakka on makeamman makuinen.
Pienenä vinkkinä mainittakoon, että kannattaa ottaa muutama komea terttu kokonaisena ja pakastaa sellaisenaan, niin niistä saa myöhemminkin vuoden aikana helposti nättejä koristeita kakun pinnalle. Itse tajusin tuon vasta siinä vaiheessa, kun olin jo perannut suurimman osan tertuista pakastuskuntoon. Ensi vuonna sitten uusi yritys 🙂
Suklaapossu 
Jätä kommentti (nimi/nimimerkki sekä sähköpostiosoite. Sähköposti ei tule näkyviin)